Jos haluat opiskella korkeakoulussa eli yniversiteetissä on olemassa sellaista mitä sie piät tietää tässä sivussa: Studera.nu.

Korkeakouluopinoista — tehe harkittu valinta

Sulla jolla on koulutus korkeakoulusta on helpompi saa töitä. Lähe siittä missä sie olet hyvä eli olet kiinostunu kun valittet koulutusta, sillon se tullee hauskemaks opiskella.

Mikä koulutus oon paras?

Oon aina hyvä ette opiskellee, mutta ota selvile niin paljon ko maholista ennenkö sie valittet mitä sie halvat opiskella, katto: "Vertaa koulutuksia". Sielä saatat verrata koulutuksia ja korkeakouluja ja saa kuvan työmarkkinan eri aloista. Sie saatat kans nähhä mitä Yniversiteettikanslerinvirasto on sanonu koulutuksen laausta.

Opinto-ohjaaja auttaa sinua

Ota selvile mitä sie halvat ja mitä maholisuuksia sulla oon, yhessä ohjaajan kans. Ohjaajia oon jymnaasiakouluila, komvyksilä ja kans ynivärsiteetilä ja korkeakouluissa.

Jämför utbildning

Pätevyys ja ilmotus — näin se fynkeeraa

Moni asia ohjaa sitä kuka otethaan johonki koulutuksheen:

  • montako koulutuksheen oon ilmottautunu
  • mitä meriittiarvoja sulla ja toisila ilmottanheila oon
  • montako paikkaa koulutuksessa oon.

Jokhaisela koulutuksela on erit pätevyysvaatimukset. Se tarkottaa ette sie olet häätyny lukea net kursit jymnaasietasola jota vaaithaan ette saat alkaa just siihen koulutuksheen. Sie olet kans saattanu hankkia pätevyyen kansankorkeakoulussa. Jos sulta puuttuu viralisia meriittiä, mutta olet hankkinu vastaavia tietoja muula tavala sillon sinun saatethaan kans räknätä päteväks. Sitä kuttuthaan realiseksi komppetensiksi.

Jos hakioita oon useampi ko oon paikkoja, tehhään valikoima (urval) niitten kesken joila oon pätevyys. Siinä kaikki hakiat luokitelhaan koulutuksen meriittiarvon jälkhiin. Sinun meriittiarvo räknäthään joka koulutuksele johon sie haet ja oon olemassa jymnaasiakursia joista saapi ekstra meriittipistheitä. Tietoa pätevyyestä, valikoimasta ja meriittipistheistä oon osotheessa studera.nu.

Ilmotus

Sie ilmotat ittesti osotheessa Antagning.se. Sinut voihaan hyväksyä korkeinthaan 45 korkeakoulu-pistheele/tärmiina (tavalinen tärmiina sisältää 30 korkeakoulupistettä). Priuriteeraa altternatiivit niin ette net koulutukset joile ensi käessä halvat, oon ylimäisinä.

Korkeakoulupruui — sulla ei ole mithään hävittävvää

Korkeakoulupruui antaa sulle vielä yhen maholisuuen päästä johonki koulutuksheen. Usseimille koulutuksile jokku opiskelupaikoista täytethään korkeakoulupruuin tuloksen mukhaan. Jos olet pätevä ja olet kirjottanu korkeakoulupruuvin sillon sie auttomaattisesti osalistut korkeakoulupruuvi valintaporukhaan. Jos sulla on jymnaasiesta, kansankorkeakoulusta eli komvyksistä petyynki sillon sie sen lisäks olet matkassa petyynkiporukassaki.

Kaikki saavat tehä pruuin, riippumatta iästä, kansalaisuuesta ja koulutuksesta. Sie tarttet vain tehä ilmotuksen ja maksaa ilmotusmakson joka oon 450 kruunua.

Viiminen ilmotuspäivä

Viiminen ilmotuspäivä oon aina 15 fepryaaria kevän pruuile ja 15 septämperiä syksyn pruuile. Päivämäärä koska pruuvin kirjotethaan vaihtelee.

Lue enämpi tästä korkeakoulupruuvi

Opiskella ulkomaila — aina useampi tekkee niin

Opiskella ulkomaila saattaa tehhä monela eri tavala, vaihto-opiskelijana eli vapakulkijaopiskelijana, sellainen freemover-opiskelija.

Vaihto-opiskeluja (Utbytes-)

Jos sinut oon hyväksytty jollekki Ruottin ynivärsiteetile, sie saatat olla matkassa vaihto-opiskelu-prukrammissa (esimerkiksi Nordplus eli Erasmus) ja opiskella Euruupassa. Sinun korkeakoulu auttaa sinua oornaahmaan opiskelut ja sinun ulkomaan opiskelut räknäthään matkhaan sinun äksaahmiin Ruottista.

Omin päin freemover-opiskelianna

Sie saatat ittekki löytää ja hakea koulutukshiin ulkomaile. Melkein aina vaaithaan hyväksytty totistus jymnaasiakoulusta ja hyväksytty kielitesti. Ota yhtheys sen ynivärsiteetin kans missä olet aatellu opiskella niin saat tietoja vaatimuksista.

Lue enämpi tästä studera utomlands

Tistansila opiskelu — ota korkeakoulu kotia

Sinun ei ennää tartte valita perheen ja koulutuksen välilä, osa-aikatyön ja koulutuksen eli ulkomaila olemisen ja koulutuksen välilä. Jos sulla oon ittekuria ja innostusta, niin saatat tehä kumpaaki! Nuin joka kolmas opiskelia opiskellee tistansila Ruottissa.

Taattori ja intternetti

Sie tarttet taattorikokemusta ja hyvät yhtheyet sinun taattorille. Sie tarttet piiain erityisiä prukrammia, webkaameran, mikrufoonin ja kuuntelulyyrit webkokkouksia varten. Tarvittavvaa tietoa saat korkea-koululta.

Oppisentrymi

Oon olemassa tistansikoulutuksia joissa ei ole ollenkhaan läsnäolopakkoa (närvaro-). Jos et halva istua kotona ja lukea, sie saatat esimerkiksi olla matkassa jossaki oppisentrymissä paikkakunnala jossa asut. Sielä oon pärsunaalia, taattorit ja net laitheet mitä tarttee. Sie saatat tentatakki sielä. Jokku korkeakoulut oornaavat koko koulutuksen paikan päälä oppisentrymissä. Korkeakoulu antaa tietoja tästä.

Lue enämpi tästä distansstudier

Kansalinen minuriteettikieli — oonkos sitä korkeakoulussa?


Yhelä korkeakoulula oon vastuu jokhaisesta kansalisesta minuriteettikielestä. Koulutuksitten tarjonta ei ole laaja. Hallintoaluheitten määrä kasvaa ja niilä aluheila saamelaisila, ruottinsuomalaisila ja torniolaaksolaisila oon erityinen oikeus oppia ja käyttää ommaa kieltä. Se tarkottaa ette tarvithaan enämpi esikouluopettajia ja opettajia jokka saattavat opettaa kansalisista minuriteettikielistä ja kansalisila minuriteettikielilä. Sama tarve oon saa koulutettuja hoitoalale jokka saattavat olla töissä vanhustenhoiossa jossa kieliä puhuthaan.

Stokholmin yniversiteetilä on kansalinen vastuu meänkielestä, mutta muut yniversiteetit ja korkeakoulut saattavat kans pittää opetusta kielessä eli kulttuurissa. Stokholmin yniversiteetilä on tehtävä ette alottaa opettajakoulutuksen meänkielessä ja meänkielelä.

Lue lissää Stokholmin yniversiteetin weppipaikalta

Länkkiä

Korkeakouluopintoihin sie ilmotat ittesti osotheessa Antagning.se

Antagning.se

CSN antaa tietoja opintotuesta (tuki ja laina)

CSN

Yniversiteetin- ja korkeakoulunraati on vastuussa weppipaikoista Antagning.se, studera.nu ja utbyten.se mutta kans ulkomaan koulutuksen arvioinista.

Yniversiteetin- ja korkeakoulunraati

Yniversiteettikanslerinvirasto arvioittee koulutuksia ja valvoo opiskelioitten oikeusturvaa

Yniversiteettikanslerinvirasto

Utbyten.se informeeraa vaihto-opiskelusta

Utbyten.se

YH-viranomhainen informeeraa ammattikorkeakoulukoulutuksista

YH-viranomhainen

Löyä se mikä sinua kiinostaa Meetlinkin Ammattikompassin avula

Ammattikompassi

Page last updated 2016-02-01